Työperäinen ongelma

Mä en osaa lukea Potteria rauhassa ja galtsuttaa ku Rembradt van Rijn tuijottaa.

ett två tre

Mukavaa:

-äidin leikkaus meni hyvin, leivoin kakun
-ensimmäinen opastus meni ok
-museolle tuli uudet valvontakamerat, nyt näkee tiskin näytölle kuinka yläkerran valvoja raapii takapuoltaan
-tänään ja huomenna kemutkemut, viskiä ja naisia, ja huomenaamulla kätösissäni POTTER kello 07:01
-mulla on uus pyörä ja se on magee!

Nääh:

-ilmat on kivat, töissä ei paljon rusketu
-eilisen molemmat aamujunat oli myöhässä tulipalon takia enkä saanut toiseen edes paikkalippua (kiitos asuntomessujen), iltajuna pysähtyi puolen kilometrin päähän Hyvinkään asemasta ja seisoi siinä puoli tuntia - koko kauko-ohjausjärjestelmä oli kaatunut Uudellamaalla
-en muista mitä kaikkia kalusteita syyskämpässäni on, alet alko elektroniikkamyymälöissä
-Lipposta ei näy vaik sen piti tulla tänään

Merenmies

Uudet kujat.

Työ Hämeenlinnassa on alkanut. Olen viihtynyt hyvin, puhunut ääneni käheäksi modernista kuvanveistosta ja hieronut iltaisin naamaa saadakseni hymyilykivut pois. Olen ehtinyt lukea junamatkoilla Pohjantähti-trilogian 3. osan sekä hömppäannoksen nimeltä Tyttö ja helmikorvakoru, kuvitettuna laitoksena.
Sain entisestä työpaikasta lomarahaa, en ole aivan tyhjän päällä.
Olen myös tylsänä tuijotellut taukohuoneen peiliä ja siinä jäykkäilevää, virallisen näköistä ja nimilappuaan hypistelevää tyttöä, joka elää työpäiväänsä puolen tunnin vuoroissa.

Kummaa elää jälleen säännöllistä elämää.

Huomenna on pique-nique -päivä Helsingissä, toivon mukaan ei sada. Tsing-tsing!
Otin yksiön Kalliosta. Kauneus puhuttelee.