Uusivuosi lurahtikin ihan kotosalla. Tosin koska eräät toiset kekkerit peruuntuivat isännän lentsun vuoksi, siirtyivät the bileet meille. Eipä siinä, olisin leiponut omenapiirakkaa ja perunarieskaa muutenkin. Olut oli hyvää ja sitä oli riittävästi, perinteisistä vuodenaloituksen katumusharjoituksista päätellen. Kun on asiaa, lienee puhuttava isoon luuriin. Muutama päivä sitten kävimme opettajatarseurueessa aamiaisella kylmänkalseassa Tallinnassa. Pää oli sielläkin kipeä. En tajuu.
On suorastaan rakkaudellista, että voin sanoa tämän: enää kaks esseetä ja gradu sekä huomenna töihin! Eräs huuruinen tietojenvaihto aattona poiki sijaisuuden, jonne pätemään loikin tänäkin aamuna sellaisella jalannousulla, että kauempaa katsottuna liikkeellä varmaan vaikutti olevan yhden ihmisen conga-jono. Kotimatkalla jalka oli aavistuksen raskaampi, mutta se kuuluu asiaan. Ovat niin herttaisia nuo natiaiset.
Ahkeruus kuuluu taas huomiseen, sillä minä juon nyt kahvia. Syön keksiä. Makaan syvällä sohvassa ja katson illalla lemppariohjelmani kesäretkijakson. Sarja jatkuu syksyllä 2013. Nyyh!
(En mä tiiä ketä mä huijaan. Oikeesti mä katon vaan Poliiseja.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti