Neljän tunnin kuluttua käyn päättämässä perusopintoni vikassa peruskurssitentissä. Tosin ei ole lainkaan varmaa, että pääsen läpi. Nohhh.
Sain taidehissankin pelätystä tentistä nelosen, lukematta jäi vaikka yritys oli kova.
Sain junassa soiton Hyvinkään sairaalasta. "Me saatiin tänne tällainen kummallinen lappu, jossa ei ole minkään tahon leimaa, ja joka kertoo että sä olet muuttanut Hyvinkäälle. Et tuutko verikokeisiin?" Kiitos Tays, kiitos Juha Mieto. Ei sen leiman laittaminen olis ollut niin vaikeaa, eikä vähiten senkään tarkistaminen, olenko mä todella muuttanut.
Toissapäivä lurahti taas hokeman "kaks bissee" toisteluksi, vaikka yritys päinvastaiseen oli kova. Eilen taas piti lukea tenttiin, mutta jäin mieluummin ylitöihin siirtelemään tiskejä saksalaisen vieraan jäljiltä. Olin myös töykeä erään lapsen amerikkalaiselle äidille, koska se aloitti eikä sen asennetta auttanut lainkaan selitykseni, etten edes ole töissä taholla, jonka asioista minun olisi seikkaperäisesti pitänyt osata kertoa.
Saapuessani Tampereen kämpille luin Hesarikasan välistä pilkistäneestä lapusta lapsenkäden tekstin helvetin homo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti