Rarmos Ybrehtar

Sain äsken luukkuuni uuden jääkaapin. Tadaa! Käyttöohje on tosin näköjään survottu Google Translatorin läpi kuin sikanauta konsanaan. Nohh, ehkä se tuosta. Edellinen kaappi järjesti vielä ylläripyllärin viimeisenä päivänään - kuuden tunnin sulattelun jälkeen jostain vielä lirui harvinaisen itsepintaista vettä. Nyt se on vuokraemännän murheena. Kaukana täältä. Kiitän.

Olen viettänyt viimeiset kolme päivää täysin irrallani radanvarsikaupungin rauhassa. Teki hyvää. Marokkolainen pata seuranaan hyppysellinen Housen vitoskautta huuhtelivat hyvin onteloita. Rapsuttelin läpi kolme kissaa ja yritin auttaa vitosluokkalaista matikanläksyissä. On noi jakokulmatkin näköjään päässeet unohtumaan. Meitsiltä siis. Melkein hävetti. Nyt sopisi kovasti tehdä ainedidaktisen tutkimuskurssin artikkelianalyysiä, lueskella semmakirjallisuutta, tehdä ensi maanantaille kiva tuntisuunnitelma (en näköjään edes muista tunnin aihetta... on se jossain kalenterissa) ja opetella taidekasvatuskurssille yksi tuhannen ja yhden yön satu (...). Kivasti jaksaa. Tai sitten ei. Väsyttää. Pitänee mennä nukkumaan tahi sekoan.



Yllä esimerkki toiminnosta, jonka avulla eräällä pedakurssilla välttää sekoamisen.