5. lokakuuta 2010

Surut synkät jo pois unhoittuu

Flunssaa pukkaa. Ääh. Luulin jo selvinneeni tovereiden ja poikkiksen tartuntavaaroilta, mutta niin vain pitää niistää ja ryystää. Olo ei tänään seminaarikirjallisuuden metsästysreissulla ollut kovin kummoinen, joten hoitelin sitä ruokalan spagettilautasellisen lisäksi myös alennusmyyntivaatteilla, pöllösormuksella, vuokradokkareilla ja kahvilan viinimarja-smoothiella. Viime tunnit olen kuluttanut herra Attenboroughin seurassa ja maannut kuola tyynyyn valuen peiton alla. Surautin kyytipojaksi päivän toisen smoothien mustaherukoista, mustaherukkamehusta, soijajogurtista ja -maidosta. Parasta. Parhaillaanhan pitäisi koota sitä seminaarin kirjallisuusluetteloa, oli pää kainalossa tahi ei. On sanomattakin selvää, että sen sijaan kuuntelen parikymmentä vuotta vanhaa punkia ja hekottelen muistoille eilisistä Scrabble-sanoista.

Eilen olikin jännä päivä. Löysin itseni lukiolaisryhmän edestä pitämästä ensimmäistä harkkatuntiani toisen auskun kanssa. Hyvin meni, neitsytmatkaksi. Perjaintain päräytys Suomen sodasta jännittää nyt aavistuksen vähemmän. Jännitin eilistäkin tuntia huomattavasti vähemmän kuin mitä luulin, mistä olen oikein ylpeä. Hukkaan olisi sekin jännäkakka mennyt, jälleen kerran. Kun ei osu tuulettimeen, ei osu.

Huomenna onkin vuorossa pohjatunnin seurantaa. Toimittajamme on paikalla nenäliinapaketin ja kurkkupastillien kanssa. (Ensi viikkoa en jaksa edes ajatella, koska kosminen giganttipaska, ainedidaktiikka, alkaa jälleen. Voi vittu.)

Ei kommentteja: