Olen hengissä. Hellekeli houkuttaa tässä kovasti parvekkeelle, joten tyydyn tilanneraporttiin: yhteisasuminen on -tun jees, mansikka-raparperipiirakka hyvää, työ matkoineen rankkaa mutta kivaa, peda-aineopinnot virallisesti kasassa ja kokonaismerkittyinä, kirjahylly kasattuna ja arska paistaa. Parvekkeelle tulvahtaa aamuisin alakerran kahvilan tuoksut, pääskyt nauravat.
Naama on yhä paksu, semma levällään ja uskovainen naapuri soittaa parhaillaan pianolla samaa jeesusbiisiä viidettätoista kertaa peräkkäin, mutta nyt ei haittaa juur' mikkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti