Kesä on luikahtanut eletyksi nopeammin kuin arvasinkaan. Ja miksipäs ei - kesäkuu meni lähinnä rauhallisesti makoillen (sekä Game of Thronesin viimeisiä jaksoja katsellen, nyyh) siinä missä heinäkuussa olin vähemmän kotosalla kuin liesussa. Pohjoisen reissu kävi tällä kertaa siskon lapsen- ja meidän äitee -täyteisessä autossa. Välillä tuli ahdasta. Siinä Padasjoen, Jämsän, Jyväskylän, Rautalammin, Kuopion, Iisalmen, Kajaanin ja Hyrynsalmen kohdalla. Ja mitä näitä muita paikkoja nyt on. Hieno retki! Maalasin porstuaa, hikoilin hillasuolla, näin lepakoita ja imin sieluuni lämpimän heinäkuun yön tiheää valoa. Jähmetyin keskelle pirtin hiljaista lattiaa, kun radiosta äänimerkin jälkeen kuului kuinka Euroopan laidalla on tehty sotilasvallankaappaus.
Toivuin koitoksesta kotona muutaman päivän, ennen kuin rapsutin taas kissaa korvan takaa, heitin puolisolle lentosuukot ja pakkasin kamat autoon. Sutjakka vuokra-hybridi vei Pohjois-Karjalaan. Kotimaanmatkailu bäst!
Grillatussa ananaksessa, kirja kädessä istuksimisessa ja naurussa riitti jälleen. Ja pokémoneissa! Radio raikui järvelle mammojen ja pappojen puheluita aamusta iltaan (siltä tuntui), siihen hämärän hetkeen jona sitä poltti vielä viimeisen tupakin.
Päivä tosiaan päättyy jo aikaisin. Pyykinpesua ja työnhakua täynnä oleva tahmea jänkättävä päivä. Vielä yksi koneellinen. Sitten tuhat palaa vesimelonia ja pinoksi kertyneen sanomain päällimmäinen aviisi. Maailman ryskät ja rytinät, minä kuuntelen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti