25. syyskuuta 2011

Pidän myös Foucalt'sta



Oih, sain kukkia! Tätä tapahtuu harvoin - viimeksi sain ruusuja äidiltäni. Kiitokset Sannalle! Tunnustukseen liittyy jatkotunnustuksia. Olkaapa hyvät:

Lempiruokani onkin näin het alkuun hyvin laaja ja moniuloitteinen keskustelun horisontti. Ahdan suurella mielihyvällä naamaani miltei mitä tahansa kasvista. Löysin kuitenkin aivan äskettäin uuden tulokkaan lemppareihini, kun P valmisti männä viikolla synttäriaterian jälleen kerran 17 vuotta täyttäneelle avovaimolleen. Hyvät naiset ja herrat: perunamuusi ja härkäpapu-hapankaalipihvit puolukkahillolla. Voe mahoton. Voisin asua perunamuusissa.

Lempimakeiseni on itseoikeutetusti Marianne-karamelli. Turkkarit päätyvät myös ajoittain vyötärölleni. Irtokarkkihyllyllä vieraillessa tulee aina otettua salmiakkipääkalloja, joita mutustan sitten sohvalla verkkaisesti kuin savannin urosleijona gnu-antilooppia.

Lempilukemiseni käsittää nykyisin - häpeällistä kyllä - enemmän aikakauslehtikamaa kuin varsinaista kirjallisuutta. Tenttikirjat huokaavat arkena niskaan sen verran kovasti, että rentoutumishakuinen lukemiseni vääntyy kuin väkisin enempi MeNaisten kuin Dostojevskin suuntaan. (Eipä sillä, että koskaan olisin ainuttakaan Dostojevskia lukenut. Ehkä eläkkeellä sitten.) Viime aikoina olen kyllä kunnostautunut Atwoodiin syventymällä. Tulevalla saikullani aion kyllä lukea laveammin kaunokirjallisuutta! Ainakin Westön uusin on luettava, ja tarkoituksenani on myös avata virolaisen proosan tilini Mari Saatin uutukaisella. Ei vähiten siis siksi, että suomentaja sattuu olemaan lapsuudenystäväni. (Toiset ne menestyy etc.)

Lempipaikka käsitöille on vissiin jossain toisessa ulottuvuudessa. Olen nimittäin aivan käsi (heh, heh) kaikenlaisessa pitkäjänteisyyttä ja hermoja vaativassa näpräämisessä. Kässäntunneilla kyllä aikanaan loistin viivasuorine saumoineni ja just-eikä-melkein-neuloksineni, kiitos neuroottisen luonteenlaatuni. Osaan lyhentää housut ja verhot (vaikka liimanauhaan en koske enää koskaan), mutta siihen ompelukonetaitoni jäävätkin. Viimeksi olen neulonut vuonna 2006. Aivan saatanan ruma kaulaliina on yhä kesken ja puikoilla roskakomerossamme....vaatehuoneessamme.

Lempielokuvani, aijjai! Niitä on monia. Vaikkapa nyt Toisen kerroksen lauluja, Tunnit, Seitsemäs sinetti ja American Beauty. Ohjaajapuolelta on tottakai nyt näin humanistityttösenä mainittava ensimmäisenä Kaurismäen Aki (joka ei ole tehnyt ainuttakaan paskaa elokuvaa, kelatkaa!) ja Coenin veljekset, joiden tuotoksista The Big Lebowski (THE amerikkalainen elokuva) ja A Serious Man (THE amerikanjuutalainen elokuva) ovat erityissuosikkejani.

Jaan ruususet eteenpäin mielivaltaisesti. Kaalinkäärijä, Mari ja ihanat Raivoojat, hippa!

1 kommentti:

Jenni Lares kirjoitti...

Oho, huomasin vasta nyt! Kiitos!