Kahden päivän työ oli mukava. Olin toimistolla yksin muun henkilökunnan ollessa koulutuksessa. Vastailin puhelimeen ja kertoilin tukkuhintoja ja toimitusaikoja, metrojuna täristeli kahdeksan minuutin välein ikkunan alta. Duunin loputtua karkasin kantakaupunkiin tuttujen tyyppien bändin keikalle, sieltä matka jatkui tutusti Kallioon auto ylitäynnä ja yksi takakontissa. Luki kirjaa, kun luukku Torkkelinmäellä avattiin.
Tällä hetkellä lököttelen ja uskottelen itselleni, että saatoin päästä läpi kahdesta viimeisestä kehitysmaatutkimuksen kurssista, joiden kirjallisuusosat tentin tiistaina samalla kertaa. Asia on, kuten liian usein, tentaattoreiden armollisuuden varassa. Juhlistin laiskuuttani tentin jälkeen käymällä ensin Ateneumissa Matti Saanion näyttelyssä ja sen jälkeen nollasin aivot Sinkkuelämää -elokuvalla. Fiilis oli sama kuin viimeisen Harry Potterin lukemisen jälkeen, tuntui kuin jokin matka olisi päättynyt. Kasvoin aikanaan aikuisemmaksi myötäeläen neljän käsikirjoittajien tuotoksena lasituttimaailmaan ruumiillistuneen nykiläisen sinkkunaisen ylä- ja alamäkiä, ja elokuva summasi kaiken sen. Siltä taisi tuntua myös muusta salista, päätellen samanaikaisista itkuista ja nauruista. Edes häpeämätön tuotesijoittelu ja Louis Vuittonien palvonta ei elokuvaa himmentänyt. Poistuin salista tuntien sitä samaa oloa, johon jo teini-ikäisenä olin tottunut jokaviikkoisen fiilistelyn jälkeen - liikuttuneena naisten rohkeudesta, voimasta ja keskinäisestä ystävyydestä. Jaan varmasti tämän tunteen muiden sarjaa seuranneiden kanssa, enkä keksi mitä hävettävää siinä olisi. Shoe box sopii hyvin Sartren koottujen viereen.
Nyt on opiskeluista enää jäljellä ensi kuun hissan kirjatentti, ja sitä ennen kerkeän aloittaa jo kesätyötkin. Kaihertaa muuttaa taas kahdeksi kuukaudeksi Hyvinkäälle, ja olla tyhjän päällä syksyn suhteen. Karrrhhh. Onneksi työpaikka vaikuttaa erimukavalta, vaikka palkka ei taaskaan varsinaisesti ole ihmisarvoinen. Vuokrafirmastakin saan revittyä parempaa tuntipalkkaa.
Mulla on liikaa aikaa pitää telkkaria auki ja antaa Cheekin kaltaisen lannoitteen valua korvakäytäviin. Jospa sitä siivois, hakis lääkkeet apteekista ja ulkoilis muutenkin. Hakis vaikka torilta herneitä.
3 kommenttia:
En ole vielä nähnyt Sinkkistä, mutta tarkoitus on - ehkä ensi viikolla. Mutta jaan tunteesi sarjaa kohtaan, oikein osuvasti sanottu.
Vietän vapaapäiviä, huomenna jatkuvat työt. Mikä juhannus? En ole kuullutkaan. Sitten kun tuut kesätenttiin, niin mennään kaljalle, itsekin tentin kyseisenä päivänä vähän yleistä kirjallisuustiedettä (jos nyt ikinä saan nuo 12 romaania luettua).
Puss och kram!
Kiva kuulla, että työpaikka kuulostaa erikivalta, lohduttavaa kuulla se näin hetki ennen töihin lähtöä juhannuspäivän iltana...
Junat kutsuvat minua myös huomenna.
Rikas mies jos oisin, tarvitsis ei raataa: kaiken päivää laiskottelisin, rikas jos mä oisin mies.
Luulen, etten tule pettymään työpaikan mukavuuden suhteen - varmaan niille vetureille voi rauhassa höpötellä mitä huvittaa jos ei muille kanssatyöläisille ;) Mun kohdalta meni juhannusjuhla onneksi ohitse, sai rauhassa tankojuoppoilla.
Hoh, enää viikko lomaa. Taidan nukkua ensi tiistaille saakka...
Lähetä kommentti