Pitäisi se kandikin jossain välissä vääntää. Tähän hammastenkiristelyä.
Paitsi opiskelujuttuja, väänsin eilen myös hernekeittoa - palkkapäivä on vasta keskiviikkona. Kiitin viimeviikkoista itseäni, joka päätti ostaa kilon luomuhernettä Tampereen torilta, sekä äitiäni, joka muutama päivä sitten päätti lahjoittaa aurinkokuivatut tomaattinsa minulle. Kas näin, Härkäpapua sarvista -kirjan ohjetta mukaillen:
Hernekeitto
500 grammaa kuivattuja luomuherneitä
1 sipuli
2 luomuporkkanaa
1 desi (kuivana) soijarouhetta
pala purjoa
5 valkosipulinkynttä
2 desiä aurinkokuivattuja tomaatteja
1,5-2 litraa vettä
1 kasvisliemikuutio
valkosipulijauhetta
rosmariinia
yrttiseosta (Provencale)
suolaa
öljyä
soijakastiketta
Huuhtele herneet ja laita veteen likoamaan yön yli. Kaada turvotusvesi pois ja huuhtele herneitä hetki. Turvota ja kypsennä soijarouhe pannulla öljyssä ja lisää vähitellen vettä ja soijakastiketta, kunnes rouhe näyttää hyvältä. Pilko sipuli, porkkanat, purjo, valkosipuli ja tomaatit ja lisää pannulle rouheen joukkoon. Kuullota hetki, ja siirrä kaikki sitten kattilaan herneiden seuraksi.

Lisää kattilaan litra vettä, kasvisliemikuutio ja mausteita oman maun mukaan. Keitä keittoa hiljalleen tunnista kahteen, välillä vettä lisäillen. Valmis! Kierros (tulista sen olla pitää!) sinappia päälle ja suuta kohti. Kattilallisesta riittää pariksi päiväksi.
Seuraavien muutaman päivän ohjelmaan ei juuri muuta näytä kuuluvan kuin saksantehtävän ja metodikirjojen tahkoamista. Onneksi on yksi erinomainen syy jalkautua palkkapäivänä: syntymäpäivälahjan etsintä. Jahuu! Aion tartuttaa yskäni ainakin kahteenkymmeneen vastaantulijaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti