Hoijaa

Voiko suupielet kääntyä muuhun suuntaan kuin ylöspäin hetkellä, jona huomaa aivan tavallisen näköisen, keski-ikäisen miehen aloittavan räyhäämisen (hyvästä syystä!) taksikuskille tihkusateisella pienkaupungin rautatieasemalla? Harmi, etten kuullut miten keskustelu päättyi.
-Jotain rajaa tohon tyhjäkäyntiin! Muistele mitä laki sanoo asiasta.
-Älä jätkä tuu mua neuvomaan.
-No siinä tapauksessa mä tulen pieremään sun taukokoppiin yli kahdeksi minuutiksi, katotaan sit miten suu pannaan - - -

Viime päivien saldona on ollut muun muassa Suomalaisen kirja-alessa tuhissut Andy McCoy, nelosen ratikassa isänsä sylistä kirkkaalla äänellä toimittanut Peppi Valpio ("Isi! Arvaa kuka tuolla asuu?" [osoittaa Eduskuntataloa] "No?" "Joulupukki!"), sikamageet nappikorvikset kirpputorilta, ihan liikaa Officea, liian vähän tentteihin lukemista, liialla kastelulla tapettu rahapuu, elämänlaatua kohottaneet mutta lompakkoa kovasti haavoittaneet levyostokset sekä kauan pantattu käynti läheisessä thai-ravintolassa, kaksi työhaastattelua ja yksi työpaikka. Satuin tiedustelemaan kesätyötä eräästä taidemuseosta täsmälleen oikeaan aikaan - sanoivat etteivät kesäksi kaipaile ketään, mutta itse asiassa kevääksi olisi tarvetta. Sain paikan suoraan tämänaamuisesta haastattelusta. Haeppy haeppy!
Terveisin, Onni Kantamoinen-Paskiainen

Niin, ostin vaa'an. Hyvästi, itsetunto. Kaipaamaan jää kissa.

Villi perjantai-ilta tulollaan. Kahvia, papusalaattia, kahvia, tenttikirja, kahvia ja tenttiin tällä hetkellä tunteja kahdeksantoista. Motivaatiota riittää juuri ja juuri kaukosäätimen suuntaan kurottamiseen. Se lienee oire liian kauan jatkuneesta elämän helppoudesta. Kaikki järjestyy, mään!

Näyttääpä sarjakuvien pino kutsuvalta - - -