Flunssa. Mikä paska tekosyy olla menemättä kurssin ensimmäiselle luennolle paikkaa puolustamaan. Siispä aamulla junaan, sieltä Minervaan kahville ja eikun luennolle. Jossa ei kerättykään mitään nimilistoja ja joka muutoinkin oli sisällöltään hyvin intromainen. Lisäksi kuumeisen lasinen katse, niistämisestä kipeä naama ja täyden salin tiheä ilma sopivat (siis yllättävän) huonosti yhteen. Onneksi kurssille sattui tuttuja, joiden kanssa oli hyvä mennä istumisen jälkeen syömään ja nauramaan hysteerisesti erittäin huonoille vitseille. (Tsorge siis, vieressä istuneet nyrppynenäiset johtamiskorkeakoululaiset.)
Lounaan jälkeen hoipuin keskustaan hiplaamaan omppukaupan antimien kallista alumiinia. 11-tuumaiset koneet tuntuivatkin tunnustellessa aivan liian pikkuruisilta, mikä on harmillista - säästäisi siinä muutaman rovon, jos tyytyisi pienempään. 13-tuumainen olisi mäkyttimen siis oltava, mutta Pro vaiko Air, siinäpä pulmaa. Airin köykäisempi malli ei, dvd-asemattomuutensa ohella, vakuuta muistillaan. Toisaalta se olisi Pro-mallia ratkaisevan paljon halvempi, ja onhan ulkoiset asemat ja pilvipalvelut toki keksitty. Air olisi myös ihanan kevyt kanniskeltava gradunteon tiedonhankintaretkillä. Puhumattakaan muotoilusta, ah!
Edessä lienee nenäliinantäyteinen viikonloppu. Aion lukea peiton alla Kyrön itkettämään pistävää tekstiä. Olen hullaantunut. Kissa hikannee vieressä lauantaista sunnuntaihin.
2 kommenttia:
Minä luen Kerjäläistä ja jänistä. Kunhan tokenen juuri lopettamastani David Nichollsin Sinä päivänä -itkuhanatuotoksesta.
(Mikä gradukirjallisuus? Mitkä erkkapedan tenttikirjat? En ymmärrä.)
(Mitkä metodikirjat? Julkaisemattomien gradujen metsästys? Mitä sanoit? Tenttikirjat kanssa? Kun mulla olis tässä tää Silfverbergin Kung Po.)
Lähetä kommentti